Kohti uutta kautta ja uusia tavotteita

2016-09-28 05:17:54

Kohti uutta kautta ja uusia tavoitteita!

 

Kausi 2016 on nyt ohi ja keskittyminen suunnattu jo ensi kauteen. Harjoittelu on aloitettu pikkuhiljaa tällä viikolla. Loppujen lopuksi saan olla melko tyytyväinen viime kauteen, vaikka tunteet hieman ristiriitaisia ovatkin: kauden päätavoite, nuorten EM-kulta, saavutettiin Georgiassa ja viikko sen jälkeen tein ennätyksen Oulun Kalevan kisoissa. Loppukausi oli kuitenkin vähän vaikeampi pienten jalkaongelmien ja sairastumisten takia. Talviharjoittelun, hallikauden ja alkukesän perusteella odotin paljon parempaa, mutta jostain syystä tuloksia ei sitten saanut irti kunnolla kisoissa. Harjoitukset eivät tietenkään kelpaa mihinkään tilastoihin, mutta onneksi itse tiedän mihin pystyn ja tiedän myös, että tällä kaudella en kertaakaan onnistunut täydellisesti.

 

Kausi alkoi toukokuun lopulla ja päättyi syyskuun alun Ruotsiotteluun, eli suhteellisen pitkä kausi on minullakin takana. Se ei kuitenkaan tuntunut niin pitkältä. Viime vuonna kausi meni ihan älyttömän hyvin ja tuli olo, että mitä järkeä edes kisata loppukaudesta, kun ei voi enää parantaa tuloksia. Tänä vuonna jäi kuitenkin paljon nälkää ja kausi tuntuikin loppuvan kesken. Toisaalta on kiva päästä harjoittelemaan, koska se on ainut oikea lääke kehittymiseen. Siihen, miksi ei kulje, ei aina ole yksiselitteistä syytä. Joskus se liittyy harjoitteluun, joskus sairasteluun ja joskus johonkin aivan muuhun. Olin kyllä sairaana pitkälti yli kaksi viikkoa elokuussa ja jalkaani tuli ennen nuorten SM-kisoja kipua, jonka takia en voinut tehdä muuta kuin korvaavaa harjoittelua, mutta en pidä tätä silti yksinomaan syynä siihen, miksi täydelliset suoritukset jäivät tekemättä tällä kaudella. Isoin syy on mielestäni ehkä se, mikä erottaa meidät ihmiset koneista, eli tapahtumat korvien välissä. En tarkoita sitä, ettenkö onnistunut isoissa kisoissa. Hallitsin pääni sekä ulkoiset paineet ja se on usein myös vahvuuteni: mitä parempi kisa, sitä kovempi minä. Sen sijaan minä itse loin päähäni tietyn tuloksen, jonka halusin saavuttaa ja keskityin liikaa siihen. Ja se, jos mikä on pahinta myrkkyä lihaksille, sillä silloin en saa tehtyä rentoa suoritusta. Psyykkistä harjoittelua on siis lisättävä entistä enemmän. Tajusin tämän ikävä kyllä liian myöhään, vasta kauden päätyttyä. Kokonaisuudessaan, onnistuin kuitenkin nousemaan selkeästi seuraavalle tasolle ja saamaan suoritusvarmuuden tasaiseksi.

 

 

ruotsiottelu

 

Edellinen kausi muistuu mieleen etenkin yhden täydellisen onnistumisen kautta, jolloin 400 metrin aitajuoksussani kaikki osui nappiin ja aika oli sen mukainen: huikea. Kauden kaikki muut kisat olivat ajallisesti kaukana tästä, sillä toiseksi paras aikani jäi yli 1,5 sekuntia parhaasta. Tällä kaudella pystyin kuitenkin juoksemaan tasaisesti edellisen kauden huippujuoksun tasolla, jopa nuhaisena parin viikon sairastelun jälkeen. Tästä kertovat myös tilastot: kaudella 2015 viiden parhaan juoksuni keskiarvo oli 59.206 (57.74/59.36/59.56/59.59/59.78) ja kaudella 2016 58.076 (57.65/57.96/58.08/58.28/58.41). Tämä kehityskäyrä kertoo oleellisen ja antaa motivaatiota eteenpäin: tehty työ ei ole ollut turhaa ja eteenpäin on menty.

  

Vaikka tuloksellisesti en ollutkaan niin tyytyväinen, tämä kausi oli muuten tosi kiva ja opettavainen. Olen tutustunut tosi paljon uusiin ihmisiin ja henki kisoissa sekä niiden ulkopuolella on aina kannustava ja mukava. Pääsin kokemaan ensimmäisen aikuisten Ruotsiottelun Tampereella ja olen pystynyt ottamaan askeleita kohti huippu-urheilijan elämää. Ravintotietämykseni laajenee koko ajan päästessäni mukaan Fastin Young Talents-ohjelmaan. Lisäksi olen oppinut keskittymään pelkästään omaan tekemiseen, sillä se on ainut asia, johon voin itse vaikuttaa. Muiden seuraaminen tai ilkeiden ihmisten kuunteleminen vie vain energiaa omasta tekemisestä. Opin asioita myös itsestäni ja kisoista. Urheilijana olen oppinut kuuntelemaan kehoani ja selvittämään sen antamat signaalit. Asioissa ei voi olla liian varovainen ja välillä saattaa olla, että lääkärissä käydään turhaan, mutta mieluummin niin päin. Loppukesästä vaivannut jalkavaiva loi pelon rasitusvammasta, mutta hoituikin tutkimusten jälkeen kunnollisella selän käsittelyllä ja pysyy pois oikeanlaisella venyttelyllä. Vaivan selvittämisen pitkittäminen kuitenkin luo vaaran pahemmille vammoille esimerkiksi kivun aiheuttaman askeleen muutoksen johdosta ja siksi olen oppinut selvittämään ongelmien syyt ja seuraukset mahdollisimman nopeasti.  

 

RRuotsi-ottelu_2016_Viivi-4

 

Ensi kaudesta en oikeastaan tiedä vielä mitään muuta kuin, että heinäkuun lopussa on taas nuorten arvokisat, tällä kertaa Italian Grossetossa. Tulevan kauden tarkemmat treenisuunnitelmat selviävät tarkemmin vasta viikonlopun jälkeen, kun käymme Jussin kanssa kuvioita läpi Porissa. Kahden viikon päästä lähden Aleksandra Niirasen ja Suomen hiihtomaajoukkueen kanssa harjoittelemaan Barcelonan lähelle Calellaan. Kivaa!! Uskaltaakohan sprinttimaajoukkueen pojat lähteä viivalle ratakierrokselle? ;)

 

-Viivi-

 

ISOT KIITOKSET vielä kaudesta 2016 perheelle, kavereille, yhteistyökumppaneille, etenkin valmentaja Jussi Ihamäelle, mutta myös apuvalkuille Merville ja Jarille x 2! Kiitos myös Martille tuesta ja avusta urheilijan elämässä ja ongelmissa sekä kaikille muille, jotka ovat tsempanneet ja olleet mukana hengessä!!

 

Kuvat: Jesse Väänänen

© 2016 - Viivi Lehikoinen
Yhteydenotot:

ilehikoi@ulapland.fi

Toteutus:

Kotisivujen toteutuksesta ja ylläpidosta kiitos Tovarin poppoolle!

Se mukavempi digitoimisto